Lagom on jotenkin todella lannistava sana, mutta jatkan silti kohtuullistamisen teemaa. Tämä joulu nimittäin onnistui harvinaisen hyvin kohtuullistamisen näkökulmasta.

Päätimme olla kotona, emmekä lähteneet naparetkeilemään jääkylmälle hiirtenkansoittamalle mökille. Järkiratkaisu kaikin puolin, vaikka toki tunnelmaa jäin hieman kaipaamaan. Joka kerta kun latasin astianpesukoneen puhisemaan, kiitin kuitenkin luojaa, että olimme kotona. Kävimme toki ulkoilemassa mökin pihalla, tekemässä pieniä puhteita - silittelemässä omaa pikku paratiisiamme.

Joululahjoja olimme kerrankin onnistunet ostamaan kohtuudella. Kyllä niitä oli molemmille lapsille ihan kiitettävästi, molemmat olivat ikionnellisia yllätyksistä ja kaikilla hyvä mieli. Urhokin sai omansa, jotta Aapo ja Eeva eivät luulisi, että Urho on ollut tuhma. Määrä oli toki vähäisempi ja selittyi sillä, ettei Urho osaa vielä itse toivoa mitään. 

Jouluruokaa oli varattu kohtuudella. Ostin kaupan pienimmän kinkun ja panostin kalaan. Perunat olivat mummon ja papan kanssa rakkaudella kylvettyjä oman maan Matildoja. Mummo toi laatikkoja - jokaista sorttia yhden looran. Joulumättöjä syötiin sitten se pari päivää, kunnes heitin kinkunlopun hernekeittoon. Kalkkunaa on vielä kuistilla, mutta se on niin hyvää, että sitä voi syödä pidempäänkin.

Itselleni olin kohtuullinen ja ostin villapaidan ja sisähuopatossut. Tykkäsin molemmista tuotteista, ostin enkä itkenyt hintalapuille. Molemmat tuotteet muuten sain Paraisilta ja muutenkin lahjoista ehkä 50% oli ostettu kotipitäjästä. Villa Venla yllätti valikoimallaan ja Gullkrunan käsityöputiikki on takuuvarma pikkuylläripuoti. 

Joulumieli on ollut kohtuullisessa kunnossa. Jokaiselle päivälle olemme tsempanneet yhden ohjelmanumeron, yleensä ulkoilun aamupäivään. Ihanat lumikelit tekivät ulkoilusta kaikille kivaa. Kerran pulkkailtiin ja kerran luisteltiin. Parainen on kaunis. Pientä kireyttä kehittyi aina siinä alkuiltapäivästä mutta jotenkin sen on saanut taltutettua saunalla ja piparilla ja - niin autoradalla ja legolahjoilla. 

Jouluvieraita on ollut kohtuullisesti. Joulupäivä oltiin koko perhe yökkärissä avaamatta ovia kenellekään. Markku kävi tapanina aamulla pikavisiitillä muun perheen sairastaessa ja illalla Mikko, Mirka, Elsa ja Eero tulivat yökylään. Hillalaiset tavattiin mummolassa ekana arkena. Välipäivinä tehdään vielä muutamia kyläilyjä ja uusi vuosi mennee siinä lapsiperheillessä. 

Kohtuullisuudesta tulee hyvä mieli, tänä vuonna jopa joulumieli. Päätimme myös ostaa itsellemme porakaivon ja sähkösaneerauksen mökille. Nämä eivät ole mitään "toisenlaisia lahjoja" vaan ihan sellaisia oikeita juttuja - kaikkea muuta kuin kohtuullisen hintaisia ja sellaisella pikkuvaivalla hommattuja. Keräämme voimia kevääseen ja sitten mökillä rytisee. Saammepa pientä asumismukavuutta eivätkä enää joulusuunnitelmat tyssää jäätyneeseen sadeveteen. 

Että semmosta.