Puntaroin, pitäisikö kirjoittaa vai ripustaa pyykit, imuroida, ladata tiskikone ja pestä vessa, mutta näin vaan kävi. Kotityöt eivät ole minun juttu. Pyrin koko ajan minimisuoritukseen rimaa hipoen. Nolottaa, kun mies tulee töistä ja talossa on tosiaan minimisuoritustila eli sängyt pedattu ja tiskikone ladattu. En yksinkertaisesti saa mitään syvällisemmästä siivouksesta, koska tilanne on kuitenkin sama muutaman päivän kuluttua. Siivoaminen on siis täysin turhaa. 

Olen harvinaisuus. Olen jutellut useamman pariskunnan kanssa tästä aiheesta eli ärsytyskynnyksestä. Koska sinulla napsahtaa ja on pakko kaivaa esiin imuri? Minulla tuo kynnys on harvinaisen korkea. En oikeastaan tiedä, mikä laukaisee imurinesiinottoviettini, koska nurkissa on temmeltänyt jo pitkän tovin ihan kunnollinen villakoira poikineen. Asiaa ehkä edesauttaa joku hieman tuntemattomampi vieras, mutta harvemmin kuitenkaan. Anoppi pesee jo tottuneesti vessan, kun vaan sopiva rako ilmaantuu. Minulla ei siis napsahda.

Olen harkinnut siivoojaa, mutta nyt kun olen ihan virallisesti kotona niin tuntuu jotenkin tuhlaukselta. Toisaalta Pasilla kyllä napsahtaa säännöllisin väliajoin ja silloin olen pyrkinyt taltuttamaan ärsytystilaani ja antanut miehen imuroida. Saan näet yleensä hirveän siivousdefenssin päälle, silloin kuin Pasilla innostus on kohdallaan. Voitteko kuvitella, läksytän ja kiukuttelen miehelleni, jonka on ihan pakko imuroida juuri silloin, kun radiosta tulee Aarne Kasvin kysellään ja soitellaan puutarhanhoidosta. 

Työurani alkoi Säkkivälineeltä. Silloin tajusin, että siivoaminen on tiedettä ja paljolti välineurheilua. Koska kotimme varustetaso on varsin alhainen emme kuitenkaan koskaan saavuttaisi todellista puhtautta. Meillä ei ole myöskään oikeanlaisia tiloja siivoushuoltoon. SIivoan, kun minulla on oikea siivouskomero. Tämä oli lupaus. Lisäksi täydellinen puhtaus on jotenkin kuollutta. Kerroksittain kasautunut lika luo ajan kuluessa tietynlaisen patinan. Pidän tuosta kerroksellisuudesta, jonka noki, rasva ja pöly saavat aikaiseksi puuhellan nurkkiin. Vähitellen kellastuva kaakeli on loppujen lopuksi aika sympaattinen. Sitä odotellessa.

 Nyt tämäkin siivoushetki meni. Ei tullut puhdasta.